VOIMAVIRRAN KANNANOTTO MAAKUNTA -JA KASVUPALVELULAKIIN

Voimavirrassa keskustellaan hyvinkin paljon Suomen tämän päivän palveluista, politiikasta ja ihmisten kokemuksista. Kävimme jo alkuvuonna läpi tulevaa maakuntauudistusta ja kasvupalvelulakia. Aihe yllätti monen. Porukassa heräsi huolenaiheita, joten päätimme yhteistuumin tehdä aiheeseen kannanoton. Ennen kannanottoa syvennyimme lakiesityksiin, asiantuntijoiden kommentteihin sekä uutisiin. Huomasimme, että esimerkiksi maakuntauudistus on jäänyt hieman SOTEn jalkoihin, eivätkä ihmiset oikein tiedä tulevasta. Tämä vahvisti ajatusta kannanoton tärkeydestä.

Niinpä kirjoitimme alla olevan tekstin. Lähetimme sen ministereille, puolueiden puheenjohtajille sekä paikallisiin lehtiin. Voimme kertoa, että fiilis oli vallan mainio kun Ilkka-lehti julkaisi kannanoton. Kannanotto keräsi huomiota, niin palveluiden käyttäjissä kuin myös mm. kunnallispoliitikoissa. Palaute oli hyvää! Olemme saaneet myös parilta ministeriltä vastaukset, siitä lisää tuonnempana.

KEHITTÄJÄASIAKASTYÖRYHMÄ VOIMAVIRRAN KANNANOTTO MAAKUNTAUUDISTUKSESTA JA KASVUPALVELULAISTA 27.4.2017

Voimavirta on Seinäjoen kaupungin Avantin Työllisyyspalveluiden kehittäjäasiakastyöryhmä. Työryhmä on kokoontunut vuodesta 2013 alkaen ja siitä on kehittynyt vahva työllistymistä edistävien palveluiden kokemustiimi. Voimavirta on seurannut tiiviisti kehittyvää maakuntauudistusta ja pureutunut kasvupalvelulain kimurantteihin asioihin kaupungin asukkaan, työttömän ja palveluiden käyttäjän näkökulmasta. Voimavirrassa ollaan todella huolissaan siitä, miksi tulevasta maakuntauudistuksesta ei puhuta!

Voimavirta haluaa kannanotollaan tuoda maakuntauudistusta ja esitettyä aluekehitys- ja kasvupalvelulakia kansan ja veronmaksajien tietoisuuteen, sillä muutokset eivät ole kaukana. Tämän kannanoton tarkoitus on tuoda päättäjille esiin kansalaisten huoli, sillä tulevat palvelumallit eivät huomioi kaikkia ihmisiä heidän yksilöllisine tarpeineen. Miten meidän käy?

Voimavirtaa ihmetyttää tämä kiireinen aikataulu uudistuksen läpiviennille. Näin isoon muutokseen tarvitaan enemmän aikaa ja valmisteluita. Lakiesitys on jo lausuntokierroksella, vaikka uudistusta koskevat kokeilut ovat startanneet vasta muutama kuukausi takaperin. Aito pelkomme on, että kiireellisen aikataulun ja puutteellisen valmistelun tuloksena ollaan tilanteessa, jolloin Suomessa on enemmän huonosti voivia kansalaisia.

Maakuntauudistuksen myötä kuntien tuottamat palvelut siirtyvät maakuntaan, joka ostaa nämä palvelut yrityksiltä ja tarvittaessa, markkinaraon syntyessä, kunnilta. Voimavirran huoli syntyy siitä, pystyvätkö voittoa tavoittelevat yritykset todella tuottamaan tasa-arvoista, vaikuttavaa ja laadukasta palvelua myös heille, joilla mm. työttömyys on pitkittynyt. Tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömien palveluita ei lakiesityksessä huomioida lainkaan. Vaikeimmin työllistyvien palvelut ovat pulmallisia, etenkin, jos niiden tuottajille maksetaan tulospalkkiota, sillä niillä ei tehdä voittoa.

Voimavirta kokee myös, että tulevilla pirstaleisilla palvelumalleilla ei pystytä takaamaan tarpeellisten palveluiden jatkumoa. Jokainen työnhakija tietää, mikä merkitys on vakaalla ja tavoitteellisella työllistymissuunnitelmalla. Säästöpaineiden alla vaikuttamattomiksikin kritisoitujen julkishallinnollisten palveluiden yhteistyöverkostoissa jatkumoita on pystytty varmistamaan, mutta miten on jatkossa? Pohdimmekin, miten esim. työurien suunnittelun käy, kun palvelun tuottaa yksityinen, voittoa tavoitteleva yritys, jonka täytyy saada nopeita tuloksia. Pitää muistaa, että pelkkä hinta ei ratkaise vaikuttavuutta, vaan on arvioitava myös palvelun laatua.

Voimavirta pohtii, miten luvattu valinnanvapaus tulee todella toteutumaan. Esityksen mukaan sekin valinnanvapaus on maakunnan rajattavissa ja näyttää siltä, että se raukeaa ensimmäisen valinnan jälkeen, jolloin saatat olla ”jumissa” palvelussa, joka ei palvele tarpeitasi. Kompastuskiveksi muodostuvat myös digipalvelut, sillä niiden lisääminen vähentää kasvokkaisen kohtaamisen mahdollisuutta entisestään. Kenen kanssa asiakas pystyy pohtimaan palveluiden tarpeenmukaisuutta, varsinkin jos vaihtamisoikeus on tiukka? Eikö olisi tärkeämpää, että meillä olisi valittavana muutama todella hyvä palvelu kuin usea voittoa tavoitteleva yritys, jotka mieluiten jättävät vaikeasti työllistyvät palveluidensa ulkopuolelle?

Onko hallitus ottanut huomioon lakiesityksessä meidän kaikkien ihmisten yksilölliset tarpeet? Lähtökohtaisesti lähes jokaisella meillä on halu päästä työhön, mutta ihmisten elämäntilanteet ja lähtökohdat ovat erilaisia, joskus myös haasteellisia. Voimavirrasta tuntuukin, että päättäjät eivät ymmärrä työnhakijoiden olevan eriarvoisessa asemassa keskenään. Lakiuudistuksessa pitäisi lisäksi huomioida kielelliset ja kulttuuriset erot sekä erilaiset rajoitteet ja pystyä takaamaan palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus. On välitettävä ihmisestä!

Voimavirta- kehittäjäasiakastyöryhmä

Seinäjoella 27.4.2017